Avoin kirje Vihdin kunnanvaltuutetuille
Arvoisa kunnanvaltuutettu – kirjoitan sinulle kertoakseni ajatuksiani ja huoliani liittyen tänä syksynä tehtäviin merkittäviin kunnan taloutta koskeviin päätöksiin. Olen seurannut ja osallistunut aktiivisesti keskusteluun, jossa on käsitelty usean Vihdin kyläkoulun sekä Vanjärven päiväkodin lakkauttamista. Myönnän heti, että asia on minulle henkilökohtainen, sillä omat lapsemme ovat juuri tänä syksynä aloittaneet opintiensä yhdessä lakkauttamisuhan alla olevista kouluista ja päiväkodeista. Nuorempi lapsemme on nyt Vanjärven päiväkodissa esikoulussa ja vanhempi ensimmäisellä luokalla koulussa.
Olen itse aikoinaan aloittanut koulutieni Ranualla isohkossa, noin 350 oppilaan alakoulussa. Laskin juuri ensimmäisen luokan luokkakuvasta, että ainakin kuvauspäivänä meitä oli 25. Ensimmäisenä päivänä isossa koulussa tietysti jännitti, mutta muistikuvani noilta ajoilta on hyvin positiivinen. Ala-asteella oli kivaa ja uskoakseni sain sieltä kelpo eväät tulevaa varten. En usko, että yksiselitteisesti isompi- tai pienempi koulu on parempi lapselle. Toinen lapsi viihtyy ja menestyy varmasti paremmin pienessä koulussa, kun taas toiselle löytyy kenties se tärkeä leikkikaveri helpommin isommasta koulusta. Siitä olemme varmasti molemmat yhtä mieltä, että hyvä koulu on lapselle parempi kuin huono koulu. Mielestäni hyvän koulun tekevät sisäilmaltaan puhdas ja turvallinen kiinteistö, laadukas opetus, terveellinen kouluruoka sekä turvallinen ympäristö, jossa minkäänlaista syrjimistä tai kiusaamista ei sallita ja siihen puututaan välittömästi. Omien kokemuksieni mukaan nämä toteutuivat hienosti 90-luvulla Ranuan kirkonkylällä, mutta myös nyt 2010-luvulla Vanjärvellä.
Kun kuulin Vihdin kunnan tilaamasta Granlundin palveluverkkoselvityksestä sekä siihen liittyvistä kunnan keskittämissuunnitelmista – päätin tutustua kokonaisuuteen hieman tarkemmin. Käytin useita iltoja tutustuakseni niin selvitykseen kuin kunnan omiin säästölaskelmiin. Kunnan säästölaskelmissa ongelmana olivat lukuisat asiavirheet niin oppilasmäärissä kuin laskentalogiikassa. Olenkin kuullut, että kunnassa on luvattu teettää korjatut ja tarkennetut laskelmat – odotan näitä mielenkiinnolla ja toivon todella, että ne on tällä kertaa tehty huolella. Mielestäni se on vähintä, mitä sinäkin voit päätöksentekijänä vaatia: tosiasioihin perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Huomioni Granlundin palveluverkkoselvityksessä kiinnittyi räikeisiin epäkohtiin, joita selvityksen tekstisisällöissä oli varsinaisten faktojen (kuten koulukohtaisten toteutuneiden kustannuksien välillä). Suuret koulut eivät välttämättä olekaan edullisimpia, vaikka selvitys näin useaan otteeseen julistaakin. Tähän väitteeseen pohjautuen selvityksessä maalaillaan Vihtiin kolmen koulun mallia. Toivon, että strategiassaan elinvoimaisiin kyliin nojaava Vihti ei koskaan päädy noin raadolliseen malliin.
Granlundin selvityksen pohjalta Vihdin kunnan esittämä väite ”suurempi koulu on edullisempi” on varsin erikoinen, kun saman konsulttiyrityksen toinen tänä vuonna tekemä laajempi Itä-Uudenmaan kunta -palveluverkkoselvityskin toteaa:
Huomioitavaa kuitenkin on, että erityisesti pienimmissä kouluissa oppilaskohtaisissa ylläpitokustannuksissa on erittäin suurta hajontaa; toiset oppilasmäärältään pienet koulut yltävät ylläpitokustannuksiltaan samantasoiseen tehokkuuteen kuin suuret yksiköt, toiset ovat erittäin epätehokkaita.
Kun Vihdin selvityksen tilastoja tutkii, huomataan, että jäljellä olevat kyläkoulut kuuluvat juurikin tuohon ylläpitokustannuksiltaan tehokkaaseen luokkaan. Itseasiassa usein lakkautettava kyläkoulu toimii jo nyt kustannustehokkaammin, kuin vastaanottava koulu. Esimerkkeinä mainittakoon, että sekä Vanjärven-, että Jokikunnan koulut ovat niin kokonaiskustannuksiltaan, henkilöstökustannuksiltaan kuin kiinteistökuluiltaan edullisempia per oppilas, kuin niiden yli 100 oppilastaan vastaanottavaksi suunniteltu Pappilanpellon koulu. Valitettavaa myös on, että korjattujen lukujen valossa vaikuttaa, että oppilaiden mahduttaminen Pappilanpellon kouluun vaatii heti remonttien avulla luotavia uusia luokkatiloja. Kuinkakohan käy, kun esimerkiksi Stenkullan yli 40 omakotitalotonttia käyvät kaupaksi ja uudet lapsiperheet tuovat kirkonkylälle useita kymmeniä lapsiaan kouluun. Nähtäväksi jää, kuinka pian näemme parakkeja Vihdin kirkonkylällä? Lisäksi minusta on erittäin huolestuttavaa, että oma astmaa sairastava lapseni olisi aloittamassa koulutiensä hyvin todennäköisesti homeisessa kiinteistössä.
Tiedämme molemmat myös sen, että koululaisia ja päiväkotilapsia (vielä ainakin toistaiseksi) kasvavaan Vihtiin tulee vuosi vuodelta enemmän. On selvää, että investointeja kouluihin ja päiväkoteihin on tehtävä. Kuitenkin ajamalla nyt kiinteistöiltään terveet, lapsimäärältään vakaat sekä toiminnaltaan kustannustehokkaat kyläkoulut alas, tulevat merkittävät investoinnit vastaan entistä nopeammin ja entistä kalliimpina. Pyydänkin sinua pohtimaan vakavasti, että ollaanko nyt tekemässä lakkauttamisia aidosti säästösyistä, vai ainoastaan jouduttaakseen tulevia investointeja? Vai ollaanko nyt puhtaasti hätäilemässä – tehdään nyt edes jotain, kun on kerran pakko. Olen itse yritysmaailmassa oppinut, että laajan ja kompleksisen ongelman edessä hätäily on aina pahinta myrkkyä: vaikean paikan edessä asioita on aidosti valmisteltava huolellisesti, annettava päätöksille aikaa ja pohtia asiaa useista kulmista. Harvoin monimutkaisissa ja vaikeissa asioissa helpoin ja nopein ratkaisu on se paras ratkaisu.
Arvoisa valtuutettu – toivon, että paneudut tämän syksyn päätöksiin erityisellä huolellisuudella ja katsot asiaa pidemmällekin, kuin kuluvaan valtuustokauteen asti. Tiedän, että budjetti on tänäkin vuonna pahasti alijäämäinen, eikä sitä valtion tekemien leikkausten vuoksi pinnalle saada. Kouluja koskeva päätös voi vaikuttaa numeroiden valossa jopa mitättömän pieneltä (etenkin, kun korjataan kunnan esityksen virheet). Kyläkoulujen lakkauttamisella voi olla pidemmässä juoksussa kuitenkin merkittäviä taloudellisia seuraamuksia: nopeammin eteen tulevat suuret investoinnit uusiin kouluihin tai nykyisten koulujen laajennuksiin, kyläkoulujen ja niiden liikuntapaikkojen kunnossapitoon käytetyn talkootyön poistuminen sekä merkittävästi kasvaneet koulukuljetuskulut (jotka jo nyt ovat Vihdissä erittäin korkeat – olemme pinta-alaltaan iso kunta, jossa kustannustehokkain malli tuskin olisi edes teoriassa ehdotettu ”kolmen koulun malli”). En halua lähteä spekuloimaan, mutta epäilen, että satojen lapsien arjen muuttuminen kouluun kävelystä ja pyöräilystä taksikyytiin (sekä nykyisten taksimatkojen pidentyminen) ei varmasti ainakaan paranna lapsiemme liikkumista ja hyvinvointia. Tuleeko tältäkin suunnalta lasku jälkikäteen suurempana maksettavaksi?
Haasta kunnan virkamiehet, tutustu lukuihin ja keskustele niin oppilaiden kuin oppilaiden vanhempien kanssa. Tutustu Vihdin (vielä toistaiseksi) elinvoimaisiin kyliin. Tutustu niihin perheisiin, jotka ovat pääkaupunkiseudulta muuttaneet Vihtiin nimenomaan kyliin ja maaseudulle. Meitä on täällä paljon.
Huomiostasi kiittäen,
Antti Peisa